torstai 24. heinäkuuta 2014

Ihmiset suviyössä

Loppukeväästä tähän päivään on ollut sellainen meno, että välillä mietin pysyykö pää enää mukana. Toisinaan tuntuu, että jalatkin jo hieman haparoivat.

Oli siinä se paljon vavisuttanut miehen kahden kuukauden työmatkaputki, asunnon myyntiä, uuden ostoa, muuttoa, leiriä, reissuja, kyläilyjä, synttäreitä. Tänään vietetään pikkuveljen valmistujaisia ja lauantaina olisi taas reissu edessä, sitä ennen pitäisi pakkaamisen lisäksi vielä pakastaa mansikoita, joita ei kuulemma enää ensi viikolla välttämättä saa, ensi viikon jälkeen tuskin ainakaan.




Osa kiireistä on ollut ikävämpää, iso osa taas oikein mukavaa. Olen vain sellainen hitaan elämän ihminen, että väsyn helposti jos tekemistä (sitä ihan tosi kivaakin) on paljon. Uupumus on alkanut jo näkyä, sillä tiistaisen illanvieton jälkeen siskoni totesi miten mukavaa oli nähdä minua niin iloisena ja pirteänä. Kauhealta tuntuu, että siihen vaadittiin vapaa lapsista.

Mutta kai se on vaan niin rentouttavaa ajatella hetki ihan vain itsekkäästi itseään.




Nytpä siis otin lasten päiväuniajan ihan itselleni ja päätin tuhertaa postauksen tiistai-illasta. Vietimme silloin ystävien kanssa perinteeksi muodostunutta tapas-iltaa. Edellisestä (jo lähes legendaarisia piirteitä saaneesta) illasta olikin muuttojen ja syntyneiden lapsien vuoksi päässyt vierähtämään jo kolme vuotta.












Osan tästä porukasta olen tuntenut jo lähes kaksikymmentä vuotta! Sellaiselle ajalle mahtuu monta muistoa. Menneiden tapahtumien kertailu onkin näissä tapaamisissa keskeistä puuhaa. On aina yhtä hauskaa muistella entisiä aikoja, paikkoja ja ihmisiä. Vanhojen tuttujen seurassa huomaa muuttuneensa ja toisaalta taas pysyneensä ihan samanlaisena kuin aina ennenkin.











Mahtava keli, uusi koti ja kaunis maisema, hienot tyypit, hyvää ruokaa, hauskat jutut, naurua, laulua ja pullonpyöritystäkin...














 ... ihana ilta!




P.S. Onko joku lukenut F. E. Sillanpään Ihmiset suviyössä? Se tuli ensimmäisenä suosituksena Suomalaisen kirjakaupan kirjahakukoneessa ja mietin ehtisikö sen vielä lainata vai jääneekö ensi kesään?

10 kommenttia:

  1. Sattumalta tulin kurkkaamaan päivittyykö tämä blogi enää ja tulinpa oikeana päivänä! :D Ihanan kuuloinen ilta, ystävät ovat kyllä parasta. Mä annoin sulle blogissani vinkin, miten käyt siellä Teehuoneellakin. Yksin. :) Tai no okei, saa ystävän ottaa matkaan. :D Vaikka puuhat olisivat kuinka kivoja, niin liika on liikaa, sen olen itsestäni tämän unettomuuden myötä huomannut. Huomasin myös väsymyksesi 1v synttäreillä ja mietin mielessäni, miten jaksat. Toivottavasti muistat levätäkin ja ottaa omia hetkiä!

    Ai niin, taisin täällä saada vastauksen fb-kyselyilleni ja Tampereen reissuille. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä, täytyypä ihan todella toteuttaa tuo suunnitelma! Oma aika on taas päässyt jäämään ihan minimaaliseksi, miehellä kun on paljon työkiireitä ja muitakin menoja, pitäisi olla itse tosi aktiivisena sen suhteen ja jotenkin se vaan sit aina jää, kunnes yhtäkkiä tuntuu että kohta pamahtaa päässä. Nyt se on vielä kesällä korostunut kun kaikki yhteinenkin aika on ollut niin täyteen buukattua ettei ole yksinkertaisesti vain onnistuneet mitkään pienetkään irtiotot, ajoittaisia roskisreissuja lukuunottamatta :D Mutta yritetään kovasti tehdä parannusta tässä asiassa, jotenkin on vaan niin helppo jämähtää vallalla oleviin käytänteisiin...

      Tsemppiä ja voimia myös sinne!

      Poista
  2. Hienoa että saitte tämän onnistumaan, mahtavan kuuloinen ilta! Kyllä tuollaisia irtiottoja pitää saada aina välillä, jaksaa sitten taas paremmin olla lastenkin kanssa. Mekin oltiin viime viikolla peräti kahtena iltana kaksin liikenteessä, ensin miehen synttäripäivänä leffassa ja sitten perjantai-iltana muutama tunti Tammerfesteillä. :)

    PS. Mansikoita myydään pakastettuna kaupoissa ympäri vuoden, ei ole pakko pakastaa itse. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti muuten vielä kysyä, että vaatiko tuo riippukeinun asennus jotain isompaa säätöä vai sujuiko helposti?

      Poista
    2. Joo, kyllä se vaan niin taitaa olla, että pieni loma lapsista tekee ihan hyvää, ehtii tulla jopa vähän ikäväkin :) Mitä kävitte katsomassa? Sekä elokuvissa että festeillä? Eipä ole tulleet nuo kaupan mansikat edes mieleen, joissain asioissa sitä tosiaan varmasti itsekin luo itselleen stressiä ja uupumusta... :)

      Riippukeinu laitettiin tällä systeemillä tosi helposti vain köydellä kattoparrun ympäri, ainoastaan kalusteita jouduttiin vähän rymsteeraamaan et saatiin mahtumaan. Toinen kiinnitystapa olisi ollut sellaisella koukulla joka ois pitänyt porata kattoon.

      Pikaisiin näkemisiin!

      Poista
  3. Ihania kuvia kauniista nuorista ihmisistä. Tosi kiva, että jaksoit blogata, tää täti odottaa postauksia aina innokkaasti. Kiitos kun saimme käydä luonanne, vaikka sulla syli täynnä touhua koko ajan. On niin mukavan mukavaa tavata teidät kaikki ( AINA) halimuksin Marja-täti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä tosi kiva nähdä ja kohta nähdään taas, jee! :)
      Tätä hommaa tekisi mielellään enemmänkin, mutta aika vaan ei meinaa millään riittää... Nyt on syksyksi taas vaikka minkälaisia ajankäyttösuunnitelmia (siis että tulisi jotenkin järkevämmin suunniteltua ja jaoteltua tuota ajankäyttöä), mutta saapa nähdä miten taas onnistuu käytännössä...

      Poista
  4. Mukavaa jutustelua, mutta tällä kertaa kuvat kertoivat jo kaiken ;) Aivan mahtavia! Eli siis teillä on ilmiselvästi ollut aivan mahtava ilta! On se mieletön rikkaus ja lahja, että on ihmisiä, joita saa pitää "ominaan" vuodesta toiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Ja oli kyllä ihana ilta, kaikinpuolin! Kiitos taas kerran kun sen lapsia hoitamalla mahdollistit!

      Poista
  5. Pakko vielä lisätä, kun näitä kuvia katselin, että komeita on kuvat, vaan vävyt ne vasta komeita ovatkin !!! Nimimerkki !kuinen Miesten Ihailija :D

    VastaaPoista