Seisomalaudalta 29.7.2013
"OHO! Isosiskolle tais tulla ököttä..."
(Puhe on ilmeisesti suunnattu edessä vaunuissa pötköttelevälle pikkusiskolle, koska äiti ei melkein edes kuule sitä, mutta haluaa kiinnostuneena kuulla lisää.)
"Ai mikä tuli? Ötökkä?"
"Se oli vaamaan hyttynen. Sillä oli vaamaan nälkä niin se vähän pulaisi minua. Ei se haittaa."
Hiekkalaatikolla 6.8.2013
"Aaaaaarrgghhh!!!"
Huomaan kädessäni jonkun hirveän eliön, jonka huiskaisen raivokkaasti pois ennen kuin huomaan tyttäreni katselevan minua kiinnostuneena ja naurahdan vaivaantuneesti - ei kai äitien ole tarkoitus näyttää tällaista hyönteiskammoista esimerkkiä lapsilleen?
"Äiti, miksi nauroit?"
"Äitiä rupesi vaan naurattamaan kun äiti vähän säikähti kun äitin kädellä oli tuollainen joku ötökkä..."
"Ai. Se vaamaan halusi kiivetä sun syliin jos se ei tiennyt missä sen oma äiti oli..."
Eilenillalla mumman lattialla kaksi prinsessaa ja sohvalla kummitäti. "Tässä on mumman tytöt", kuuluu viittä vaille 3-vuotiaan suusta ja neiti jatkaa osoittaen ensin vauvasiskoa, sitten itseään ja lopulta sohvalla olevaa kummia: "Peehonen, lintu ja kääpänen."
VastaaPoistaHeh, se on kyllä sellainen kääpänen se siskokultani, nuorempana known as "Muurahaisvoima" :D
PoistaOi ihanuuksien ihmemaa, kaikilla kolmella mumman tytöllä siivet. Mitäs Matuski tykkää uudesta roolihahmostaan: kääpänen. Kyl tuo Lilja-muikero osaa joka lähtöön.
VastaaPoistaIhana oli sekin kommentti, ettei ötökkä tiennyt missä oma äiti, ei ole lapsen ja mamman reaktiot ja ajatusmaailma samat. Emppupemppu, huido vaan jos huidotuttaa, typykkä tuntuu kuitenkin ajattelevan asioita omalla tavallaan. Ihanaa, että kirjoittelet juttuja muistiin omaksi ja toisten iloksi. Minä juuri kirjasin täällä olevien lastenlasteni tarinoita ja hymy nousee huulille. Olinpa kirjoittanut Nestorista runonkin pari vuotta sitten, tai oikeammin laulun eräällä kirjallisuusterapiaistunnolla. Tehtävän oli juuri tuo, sommitella uudet sanat johonkin vanhaan lauluun. Heliltähän niitä runoja pulpahtelee ilman mitään lähtölaukauksia tai toisten määräyksiä. Kaipa olette kopioineet hänen runonsa Liljasta sieltä feissarista, silloin kun typykkä sai uuden mekon isiltä tuliaisiksi. Ehkäpä molemat lapsenlapset saavat vielä runokirjat lahjaksi mumman 70-vuotispäivänä niin kuin me saatiin äidiltä hänen tekemänsä taulut. Oi onnea, oi iloa, paljon kyyneleitä mukana, molemman laatuisia. <3
Kirjallisuusterapia kuullostaa mielenkiintoiselta! Enpä muuten kirjoittanut sitä mumman runoa ylös, mutta toivottavasti se on vielä tallessa, oli puhetta, että sit rippijuhlissa voisi sen lukea :)
PoistaIhanan hauskoja juttuja Lilja kertoilee ja hauskoja myös! Varsinkin tuo Matleenan "kärpäsen" rooli mumman tytöissä :)
VastaaPoistaHeh, niinpä! :) Olipa muuten taas kiva nähdä pitkästä aikaa!
PoistaHauskoja juttuja kummitytöllä! :) Näitä kyllä kannattaa ilman muuta kirjailla ylös jos vaan suinkin ehtii. Niitä on nimittäin hauska lueskella jälkikäteen, myös neidin itsensä. Ja ihana tuo keinukuva!
VastaaPoistaSepä se kun sit näitä muutamia joita on kirjoitellut lukee jo parin kuukaudenkin päästä et ai niin, tollainenkin juttu. On se muisti vaan niin hatara, etenkin tässä vähäunisessa vaiheessa... :)
Poista